Työttömyyden hoito tärkeimmäksi asiaksi

Sunnuntai 30.1.2011 klo 17:03 - Lisbet Puttonen

Työttömyydenhoito tulisi nostaa politiikassa tärkeimmäksi hoidettavaksi asiaksi tällä hetkellä. Suomalaisessa kulttuurissa on aina vallinnut vahva protestanttinen työetiikka. Meillä arvostetaan ahkeruutta ja sitä, että jokainen elättää itse itsensä, jos se on vain mahdollista. Työttömyys ei ole pelkästään taloudellinen tragedia yksilölle, vaan se voi viedä ihmiseltä myös tarpeellisuuden tunteen. Olemme sosiaalisia olentoja ja meillä on tarve kuulua johonkin yhteisöön. Monelle tuo yhteisö on työyhteisö. Työ tuo myös monelle tunteen tarpeellisuudesta, siitä että on yhteiskunnan ja oman yhteisönsä tarpeellinen jäsen. Protestanttinen työetiikka on monella vahvasti selkärangassa ja jo se saa tuntemaan, että on itse elätettävä itsensä, jos se vain on mahdollista.

Yhteiskunnan rakenteellinen muutos siirryttäessä teollistumisen ja kaupungistumisen jälkeiseen yhteiskuntaan on tuonut mukanaan työpaikkojen vähenemisen ja työttömyyden. Vielä vuosisadan alussa riitti töitä ja sodan jälkeisinä vuosina rakennettiin yhteiskuntaa takaisin jaloilleen ja jokaisen työpanos oli tarpeellinen. Yhteiskunnallinen muutos, suuri työpaikkojen väheneminen ja yksilöllistyminen syrjäyttää osan väestöstä.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on selvästi jäänyt menneisyyteen viime laman aikana. Kukaan tuskin voi sanoa elävänsä hyvää elämää pelkillä sosiaalituilla. Vaikka niillä tulisikin toimeen, on ihmisillä tarve yhteenkuuluvuuteen ja sosiaaliseen elämään. Työ tuo mukanaan myös sosiaalisen statuksen, että on tarpeellinen yhteiskunnan jäsen. Työllä on tärkeä merkitys myös maahanmuuttajien kotouttamisessa. On selvää, että sopeutuminen nopeutuu työelämässä, kuin että olisi vieraassa kulttuurissa yksin päivät kotona. Siinä luonnollisesti myös kielen oppiminen nopeutuu.

Työ tarjoaa tekijälleen toimintaa ja tarpeellisuuden tunteen yhteisön jäsenenä. Työ on keino toteuttaa itseään ja omaa persoonallisuuttaan. Työnteko on mahdollisuus tuoda esiin omia taitoja ja kykyjä. Työ on sosiaalisen elämän muodostaja, joka tuo vuorovaikutuksen ja yhteisön ihmisten elämään.

Tämän hetken työttömyys vaatii päättäjiltä työttömyydenhoidon asettamista tärkeimmäksi hoidettavaksi asiaksi. Vain työn kautta voimme saada hyvinvointia.

Perheiden vapaita tuettava

Sunnuntai 9.1.2011 klo 7:23

Marraskuun alussa Turun Sanomissa julkaistiin artikkeli KOTVA:n  eli kotivanhempien yhdistyksestä. Salossa on saanut alkunsa hyvä hanke kotona lapsiaan hoitavien vanhempien liittoutumisesta.

Tutkimusten mukaan lasten paras hoitopaikka on koti 3 ikävuoteen asti. Tätä nuorempi lapsi ei juuri vielä leiki yhdessä muiden lasten kanssa. Yhteiskunnan tulisi hyödyntää tätä tutkimustietoa ja tukea lasten kotihoitoa. Pelkkä KELA:n maksama kotihoidontuki on vain 314,28 euroa kuukaudessa ennen verotusta. Tähän voi saada KELA:lta lisäosan 168,19 riippuen puolison tuloista. Aika monella kuitenkin todellisuudessa puolison tulot syövät tuon lisäosan.

Kunnilla on mahdollisuus tukea lasten kotihoitoa kuntalisällä. Meillä Kaarinassa otettiin kuntalisä käyttöön tällä valtuustokaudella. Tuen määrä on 200 euroa kuukaudessa. Olin tuolloin itse mukana kun alkukaudesta tehtiin strategioita ja kyseltiin luottamushenkilöiltä mitä halutaan. Tässä kohtaa voi tuntea tehneensä jotain konkreettista ja tärkeää. Silloin päätökseen että se sitten otettiin käyttöön, toki varmasti vaikutti päivähoitopaikkojen puute.

Kuntalisän maksaminen pitäisi olla arvovalinta. Kaupungeissa ja kunnissa tehdään hienoja strategioita ja kun tehdään päätöksiä, pitäisi muistaa ne arvot joilla päätökset tehdään.

Tässä yleisessä taloustilanteessa voisi hyvin myös ajatella sitä, että kotona lastaan hoitava vanhempi antaa samalla myös työpaikan siksi aikaa jollekin toiselle, jolle se voi olla todella tärkeä. Säästöä kotihoito tuo joka tapauksessa, koska kuntalisän maksaminen tulee edullisemmaksi kuin päivähoitopaikka.

Perhevapaisiin kaivataan yhteiskunnan osalta enemmän tukea ja arvostusta. Se on jo todella hienoa, että isien lomiin olla saatu parannuksia. Kuitenkin varsinkin rahalliset tuet ovat todella pieniä, eikä pienituloisella perheellä ole näillä summilla edes välttämättä varaa hoitaa lasta kotona.

Jonkinmoista parannusta tulisi myös kohdistaa perusäitiyspäivä- ja vanhempainrahaan, joka on vain työttömyysperuspäivärahan suuruinen. Työttömänä tai opiskelijana ollut äiti saa vain 22,04 äitiyspäivärahaa arkipäivältä.

Pienelle lapselle on kuitenkin tärkeää se läheisyys ja hoiva, jota hän saa omalta vanhemmaltaan. Hoitopaikoissa on kuitenkin useampia lapsia ja huomio jakaantuu. Se on myös vanhemmille tärkeää, että voi hoitaa itse omaa lastaan ja antaa hänelle aikaa.

Tasa-arvoa kaivataan tässäkin asiassa, että myös pienituloisilla on mahdollisuus hoitaa lasta kotona.

Kaarinantien kääntö

Sunnuntai 17.10.2010 klo 20:04 - Lisbet Puttonen

7.10. Turun Sanomissa uutisoitiin Kaarinantien kääntöä vastustavien adressia. Alue on merkittävä luonnon kannalta ja virkistysmielessä. Alueesta on muodostunut lintuharrastajille tärkeä paikka. Järveläntien läheisyydessä sijaitsee myös Littoisten uimaranta ja monille tuttu järvenrantasauna ja avantouintipaikka.

Olen käynyt 3 vuotta Järvelän avantouintipaikassa ja ajanut tuon lintukosteikon ohi melkein joka lauantai. Alue on tuttu ja siksi haluankin puhua sen puolesta.

Kaikkea ei voida mitata rahassa ja ihmisten hyvinvointi on tärkeä asia joka tulee ottaa päätöksenteossa huomioon. Tarvitaan luonnonmukaisia paikkoja ja alueita, joissa voidaan nauttia vielä luonnon läheisyydestä ja monimuotoisuudesta. Meidän on ajateltava myös tulevia sukupolvia ja mitä jätämme heille. On kuultava alueen asukkaita ja nähtävä asia myös heidän kannaltaan.

Kansalaisten hyvinvoinnin kannalta kulttuuri ja harrastusmahdollisuudet ovat merkittäviä tekijöitä. Juuri tällaiset luonnonläheiset harrastusalueet ja – paikat ovat tärkeitä. Liikunta on merkittävää terveyden kannalta. Nämä alueet ovat monelle Kaarinalaiselle ja ympäristökuntalaiselle merkittävä liikunta-, harrastus- ja virkistysalue.

Kaarinassa on tehty strategiaa ja puhuttu tämän valtuustokauden aikana paljon arvoista. Tämäkin on arvovalinta, jossa erityisesti puhutaan ihmisten hyvinvoinnista.

Ajassamme tarvitaan välittämistä

Torstai 7.10.2010 klo 12:44 - Lisbet Puttonen

Yhteiskuntamme takaa toimeentulon kansalaisille, joilla ei ole töitä. Näin tulee ollakin ja kaikista on pidettävä huolta. Valitettavasti monet etuudet ovat jääneet ajan jalkoihin ja niiden ostovoima on heikentynyt huomattavasti. Kakki Kelan maksamat etuudet tulisi sitoa indeksiin, jonka turvin ne olisivat ajanmukaisia.

On ollut puhetta jolla opiskelijoita on kannustettu lasten hankintaan yliopistovuosina, jolloin se ei vaikuttaisi työvuosiin, kun vielä opiskellaan. Todellisuudessa vähimmäispäiväraha äitiyslomalla ja vanhempainvapaalla on vain 22,04 arkipäivältä. Tämäkin on veronalaista tuloa.

Omaishoidontuki on todella hankalassa asemassa, koska sen maksaminen on yhteydessä kunnan tai kaupungin rahatilanteeseen. Jos siihen varatut rahat ovat loppu, sen maksaminen keskeytyy. Omaishoidontuki tulisi kokonaan siirtää Kelan maksettavaksi, niin että sen maksaminen on varmaa, eikä siihen tule keskeytyksiä.

Tulevat eduskuntavaalit ovat ratkaiseva tekijä sosiaalipoliittisesti. Ratkaisevan tärkeää olisi saada eduskuntaan mahdollisimman paljon kansanedustajia, joilla on kokemusta todellisesta elämästä ja pienillä tuloilla elämisestä. Elämänkokemusta. Mitä on kun elämässä ei kaikki mene aina suunnitelmien mukaan ja tarvitaan turvaverkostoa. Kuka tahansa voi yllättäen joutua tilanteeseen, jossa tarvitaan muiden apua. Puolison kuolema, avioero, sairastuminen, työttömyys tai joku muu yllättävä tilanne voi mullistaa elämän ja taloudellisen toimeentulon.

Ajassamme tarvitaan välittämistä. Välittämistä läheisistä ja niistä jotka ovat heikommassa asemassa.

Työ, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus

Maanantai 20.9.2010 klo 8:04 - Lisbet Puttonen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjesti seminaarin 8.9. aiheesta Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Varsinais-Suomessa. Erityisesti huomion kohteena olivat työttömät terveydenhuollossa ja miten heidät siellä huomioidaan.

Kimmo Puolitaival Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kertoi alueen työllisyysnäkymistä ja totesi, että työttömyys saattaa nousta jopa lähelle 20 % Turun alueella.  Ylilääkäri Veli-Matti Leinonen ja kuntoutussosiaalityöntekijä Nina Vanhanen kertoivat pitkittyneen työttömyyden vaikutuksista yksilötasolla. Todettiin että pitkittynyt työttömyys aiheuttaa itsetunnon heikentymistä, masennusta ja elämän kapeutumista, sekä toivottomuuden tunnetta.

Tutkimuspäällikkö Kristiina Manderbacka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta selvitti terveyspalvelujen oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä. Oli selvästi havaittavissa, että mitä korkeampi koulutus ja tulostaso henkilöllä on, sitä todennäköisemmin hän saa parempaa hoitoa. Oli selvästi myös todennäköisempää, että henkilö tällöin osasi pyytää erikoislääkärin tutkimuksia ja tuli myös eri tavalla kuunnelluksi.

Pelkät tilastokäyrät työntekijöistä ja ylemmistä toimihenkilöistä ja eliniästä kertoivat karun todellisuuden.

Tilaisuuden erinomainen anti oli ainakin se, että jos on sairas, kannattaa olla sairaslomalla. Jos ilmenee kuntoutustarvetta, voi olla mahdollisuus kuntoutukseen ja työkyvyn selvitykseen. Mutta jos on ollut työttömänä työnhakijana, eikä ole sairaushistoriaa ja sairaslomaa, se ei niin vain onnistu. Mikäli on ollut pitkään työttömänä ja tuntee toivottomuuden tunnetta ja työkyky on heikentynyt, kannattaa hakea tukea tilanteeseen. Asiantuntijoiden tuella, voi saada tarvittavaa tukea ja kannustusta. 

Se miten osallistamme nämä työttömät tähän yhteiskuntaan, on haaste. Jokaiselle pitäisi pystyä tarjoamaan työtä. Nuorelle yli 3 kuukauden työttömyys on syrjäytymisriski. Tällä hetkellä suuri ongelma on sairauseläkkeelle siirtyvien suuri määrä. Ei pelkästään eläkeikä, vaan se, että miten saamme ihmiset jaksamaan työelämässä. Tähän myös tarvitaan solidaarisuutta, tukea että ne jotka eivät pysty olemaan kokopäiväisesti työssä, voisivat jatkaa siellä edes osapäiväisesti pidempään.

Pitkittynyt työttömyys on aina inhimillinen tragedia ja siinä tarvitaan työn lisäksi oikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta. Oikeudenmukaisuutta terveydenhuoltoon ja solidaarisuutta työelämään.

Köyhyyden vähentäminen tavoitteeksi

Tiistai 17.8.2010 klo 14:36 - Lisbet Puttonen

Lamavuodet ovat kasvattaneet työttömyyden kautta köyhien määrää. Teos Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä (2007) on koskettava kirja siitä, mitä on olla köyhä nykypäivän Suomessa. Kirja on myös lahjoitettu kaikille kansanedustajille.

Köyhissä lapsiperheissä elää 100 000 lasta. 150 000 ihmistä saa n. 500 euroa kuussa. Niin sanottuihin tuloköyhiin eli osa- ja pätkätyöläisiin kuuluu 115 000, työttömiä 120 000, eläkeläisiin 140 000 ja opiskelijoihin 90 000, pienyrittäjiä 75 000 ja pelkällä toimeentulotuella eläviä 35 000 oheisen kirjatiedon mukaan.

Köyhyysrajaksi teoksessa kerrotaan 700 -750 euroa kuukaudessa. Tämän alla elää 12 % kansalaisistamme eli 600 000 ihmistä.

Tarvitaan todellisia köyhyyttä vähentäviä toimenpiteitä. Pienet tulonsiirrot ja palkkatulot tulisi saada verottomiksi. Yhä enemmän tulisi pyrkiä siihen, että verotus ja tulonsiirrot kohdennetaan ihmisten tulojen mukaan. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Rahaa pitää perusaisoilta jäädä myös elämiseen. Köyhä ihminen ei ole vain työstä syrjässä, vaan myös syrjässä kaikesta sosiaalisesta elämästä varattomuutensa takia ja usein ilman omaa syytään laman seurauksena.

Liikunnalla terveyttä, työikää ja säästöä

Tiistai 15.6.2010 klo 9:47 - Lisbet Puttonen

 

Tutkimuksen mukaan liikunnalla voidaan tehokkaammin hoitaa esimerkiksi sepelvaltimotautia ja aikuisiän diabetesta. Johtaja Tommi Vasankari UKK-instituutista luennoi aiheesta ”Voidaanko liikunnalla tasapainottaa kuntataloutta” Turussa 9.6. Turun seutukunta  –  hyvinvoinnin malliseutukunta liikunnan keinoin vuonna 2015 - seminaarissa.

Tutkimukseen oli osallistunut kaksi eri ryhmää, joilla oli havaittu sepelvaltimotauti. Toiselle tehtiin pallolaajennus ja toiselle ryhmälle oli ohjattua liikuntaa. Liikuntaryhmään päässeet selviytyivät paremmin ja tarvitsivat vähemmän toimenpiteitä, kuin ne jotka olivat pallolaajennusryhmässä.

Tutkimus liikunnan hyödystä oli tehty myös aikuisiän diabeteksen riskiryhmille. Ne, jotka olivat harrastaneet tutkimuksen aikana liikuntaa, olivat prosentuaalisesti paljon paremmassa asemassa kuin ne, jotka eivät liikkuneet.

Näitä tuloksia meidän tulisi hyödyntää. Ihmisiä tulisi enemmän ohjata ja kannustaa liikunnan pariin ja siirtyä myös sairaanhoidossa ohjattuun liikuntaan. Tällä voitaisiin saada lisää työvuosia sairaseläkkeiden sijaan. Siinä olisi myös huomattava säästö terveydenhoitokustannuksiin, kun sairaalahoidosta voitaisiin osa hoitaa ohjatulla liikunnalla.

Tässä huomattava merkitys on tiedotuksella. Tietoisuutta liikunnan hyödyistä tulisi lisätä.

Työllisyystilanne vaatii toimenpiteitä

Keskiviikko 5.5.2010 klo 14:07 - Lisbet Puttonen

Tämän hetken työllisyystilanne on huolestuttava. Erityisesti nuorisotyöttömyys huolestuttaa. Tutkimusten mukaan jo kolmen kuukauden nuorisotyöttömyys on syrjäytymisriski. Jokainen työelämästä syrjäytyvä nuori tulee hyvin kalliiksi yhteiskunnalle.

Työ on tärkeä osa yksilön elämää. Työ tuo yhteisöllisyyttä ja tunteen tarpeellisuudesta. Ihmisillä on tarve kuulua johonkin yhteisöön, olla yhteisön jäsen. Työpaikoilla ovat työtoverit ja työ antaa tunteen yhteiskunnan tarpeellisena toimijana. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus ansaita oma toimeentulonsa.

Maailmantalous vaikuttaa Suomen talouteen, erityisesti Yhdysvaltojen taloustilanne. Tarvitaan pitkän tähtäimen kestävää kehitystä, koska taantumia tulee ja ne tulee ennakoida. Tässä tarvitaan myös työkaluja siihen, että yritykset haluavat säilyttää toimintansa Suomessa.

Tarvitaan todellisia toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi puheiden sijaan. Meidän on turvattava työpaikat Suomessa.

Maksuton koulutus turvattava

Tiistai 27.4.2010 klo 22:08 - Lisbet Puttonen

Yliopistoihin on viime aikoina esitetty lukukausimaksuja. Monelle työläisperheen lapselle jo meno korkeakouluun on haasteellista. Varsinkin jos rahaa ei ole. Koulutus on hyvinvointiyhteiskunnan edellytys. Suomi tuskin olisi hyvinvointiyhteiskunta siinä määrin kuin on, mikäli meillä olisi erilainen koulutusjärjestelmä.

Sosiaalinen liikkuvuus eli nousu yhteiskuntaluokasta toiseen on hyvin pitkälti mahdollista koska meillä on maksuton koulutusjärjestelmä. Meillä voi duunarin lapset yletä vaikka miten pitkälle elämässä, kiitos ilmaisen koulutuksen. Meillä on upea yksilön vapaus valita, mitä elämässään tekee. Tätä mahdollisuutta meidän on suojeltava.

Jos otamme lukukausimaksut käyttöön, on selvää että monen ehkä hyvinkin lahjakkaan nuoren koulutus jää vain haaveeksi. Suora töihin meno vailla koulutusta on tulevaisuudessa työttömyysriski. On selvää että koulutukseen kannattaa panostaa. Meidän on turvattava lapsillemme mahdollisuus tasa-arvoiseen ja hyvään elämään.  

Omaishoidontuki lakisääteiseksi

Keskiviikko 21.4.2010 klo 7:18 - Lisbet Puttonen

Monelle ihmiselle läheisen kotihoito on arkipäivää. Kunnilla on tällä hetkellä oikeus itse päättää, maksavatko ne omaisen kotihoidosta tukea vai eivät. Tuki voi kunnan näin päättäessä, loppua vaikka kesken vuoden.

Tilanne on todella hankala, varsinkin jos hoitava henkilö on vielä työelämässä. Jos hän jää vapaalle tai jopa irtisanoutuu työstään hoitaakseen omaistaan, miten hän tulee toimeen jos kunta lopettaa omaishoidontuen maksun.

Kotihoito tulee yhteiskunnalle paljon edullisemmaksi kuin laitospaikka. Omaishoidontuki tulisi saada lakisääteiseksi, se olisi kaikkien osapuolten etu.

Hyvinvointiyhteiskuntaa puolustettava

Sunnuntai 18.4.2010 klo 9:06 - Lisbet Puttonen

Eduskuntaan tarvitaan ihmisiä, joilla on kokemusta siitä mitä todellinen elämä on. Määräaikaiset ja pätkätyöt, työttömyys ja pienet eläkkeet ovat monen ihmisen todellisuutta. Meidän on puolustettava sosiaalidemokratiaa ja sen luomaa turvaverkkoa. Maksuton koulutus on hyvinvointiyhteiskunnan ja sosiaalisen liikkuvuuden elinehto. Meidän on pidettävä huolta myös heistä, jotka eivät yksin pärjää. Jokaisella pitää olla oikeus työhön ja toimeentuloon, työn antamaan yhteisöllisyyteen ja tarpeellisuuden tunteeseen. Siksi meidän on turvattava työpaikkojen pysyminen Suomessa. Oikeudenmukaiseen, tasa-arvoiseen ja solidaariseen yhteiskuntaan on vielä matkaa – siinä meillä on vielä töitä hyvät puoluetoverit.

Mediamaksu kohtuullistettava

Sunnuntai 14.3.2010 klo 10:05 - Lisbet Puttonen

Mediamaksun suuruudeksi on kaavailtu 190-195 euroa. Tämä tulisi joka talouden maksettavaksi oli sitten TV tai ei. On kohtuutonta, että jokainen joka ei edes omista TV:tä joutuisi kuitenkin sen maksamaan. Miksi mediamaksu maksatetaan myös kaikkein vähävaraisimmilla. On vanhuksia jotka ovat niin heikkonäköisiä, etteivät he edes näe kunnolla katsoa TV:tä, eikä kaikilla vanhuksilla ole edes varaa sen enempää uusiin laseihin, televisioon kuin mediamaksuunkaan. Meillä on vähävaraisia joille maksu on kohtuuton. Ihan jo sen vuoksi ettei heillä edes välttämättä ole televisiota.

Palveluseteliuudistus romuttaa terveyskeskusjärjestelmää

Maanantai 25.5.2009 klo 14:26 - Lisbet Puttonen

Palveluseteliuudistus antaa mahdollisuuden valita, mistä palvelunsa haluaa hakea. Samalla se kuitenkin nakertaa terveyskeskusjärjestelmää, kun palveluita lähdetään hakemaan yksityiseltä sektorilta. Pitää ottaa myös huomioon ne kansalaiset, joille yksityinen palvelu voi olla vaikeasti saatavilla. Vanhalle, heikkokuntoiselle vanhukselle tai vaikeasti vammaiselle henkilölle palveluiden siirtyminen läheisestä terveyskeskuksesta kauemmas, voi olla hyvinkin hankalaa.

Entä kun tämä palveluseteliuudistus vie yhä enemmän mahdollisesti asiakkaita yksityiselle sektorille, miten käy terveyskeskuspalveluiden. Ajammeko tällä uudistuksella terveydenhuoltoa yksityistämisen linjalle, niin että pian meillä ei ole enää laadukkaita terveyskeskuspalveluja.

Palveluseteliuudistus tarkoittaa myös sitä, että maksukatto poistuisi. Eli pienituloisilla ei olisi edes tähän edes varaa. Palveluseteliin kuuluu myös omavastuuosuus, joka on kuitenkin huomattava. Koska uudistuksen myötä on vaikea arvioida lääkärien tarvetta terveyskeskuksissa, on selvää että kuntasektorin palvelut ovat vaarassa. Meidän tulisi puoltaa ja pitää yllä nykyistä terveyskeskusjärjestelmää ja ylläpitää sen palveluita.

Kaarina-lisästä

Lauantai 7.3.2009 - Lisbet Puttonen

Mielestäni pienillä lapsilla tulee olla mahdollisuus olla kotihoidossa. Vanhemmilla tulisi olla mahdollisuus hoitaa lapsiaan kotona. Pelkkä kotihoidontuki on pieni ja siksi Kaarina-lisälle olisi tarvetta. Kaupungille lisän käyttöönotto toisi säästöä, koska päiväkotien rakentaminen ja hoitajien palkkojen maksaminen tulee kalliimmaksi. On paljon edullisempaa maksaa Kaarina-lisää, kuin pitää lasta päivähoidossa.

Eläkeikää ei saa nostaa

Lauantai 7.3.2009 - Lisbet Puttonen

Talouden elvyttämiseen pitää löytää muita keinoja. On monia aloja, joilla eläkeiän nosto on kohtuutonta. Esimerkiksi raskasta ruumiillista työtä tekevät, kuten rakennusmiehet, hoitoalalla olevat jne. Lisäksi tulee huomioida, että kaikki eivät ole välttämättä enää 63-vuotiaana ja sen jälkeen siinä kunnossa, että jaksaisivat työelämässä.